maanantai 30. kesäkuuta 2014

Visa-hakemus ja perhetiedot!!!

Hola!

Viime postauksen lopussa sanoin, että postailisin vähän useammin… Nooh…hups! Vaikka kesäloma alko ja koulu luoppu se ei tarkottanu mulle sen enempää vapaa-aikaa. Kesätreenit alko ja töissäkin on tullu vietettyä saman verran aikaa kun koulussa keväällä. Eli vaan mun koulu vaihtu töihin, joten kiirettä on pitäny.
   Tein vähän aikaa sitten Visa-hakemuksen netissä. Hakemuksen tekeminen ei ollut kovin vaikeeta, mutta hieman aikaa ja kärsivällisyyttä se vaati. Paljon tyhmiä kysymyksiä ja kaiken maailman pikku tietoja, sekä kaikista kamalin osuus eli kuvan lisääminen. Ei siinä kuvassa muuten mitään, mutta kun siinä oli vaikka mitä määräyksiä, että minkä lainen sen pitää olla. Käskettiin käydä kuvaajalla otattamassa visa hakemukseen sopivat kuvat (ei samanlaiset kun passiin) paperisina ja sähkösinä. Loppuen lopuks en tarvinnut edes niitä paperisia ja sähkönenkin kuva lähetettiin mulle väärän muotosena joten jouduin sitä itte vähän muokkailemaan ennnen kun hakemus sen hyväksy. Sitten kävin vähän sen hakemuksen teon jälkeen Usan konsulaatissa visa-haastattelussa. Alkuun mua jännitti tosi paljon, että meneekö se hyvin ja onko mulla kaikki tarvittavat, mutta ihan turhaan jännitin. Meille kaikille oli annettu aika jollon meijän haastattelu on ja sitä ennen meijän piti tavata Kaisaniemen Steam coffeessa. Konsulaatti on nyt siis rempassa joten ei sinne oikeeseen paikkaan päästy vaan oltiin väliaikasissa tiloissa. Mun aika oli ihanasti jo 08.20. Hoidettiin muutama paperi pois alta siinä ennen kun kolmen hengen ryhmissä lähdettiin konsulaattiin. AFS.sän työntekijä vei meijät sinne missä ne haastattelut pidettiin. Kaikki oli tosi vartioitua ja ne kyseli niemeä ja passia vähän väliä. Heti sisäänkäynnillä oli sellanen samanlainen turvatarkastus kun lentokentillä ja kolme vartijaa. Toimiston puolella sellanen suomalainen nainen katto ekaks ne mun kaikki paperit läpi ja sitten pyysi että meen odottamaan sellaseen odotushuoneeseen. Mun ei tarvinnut odottaa kuin joku vajaat 5min. Itse haastattelu oli englanniksi ja pituus ehkä huimat 2min. :D haastattelu meni jotakuinkin näin:

Do you know your host family?
No.
Do you know when you'll get your host family
No.
Have you been in the United States before?
Yes.

Eilkkäs lyhyestä virsi kaunis. :DD Visani hyväksyttiin siinä samantien ja passi jäi sinne.

  Ja kaikista tärkeimpään! Jotain suuuper jännittävää tapahtu pari päivää sitten! Nimittäin suomalainen AFS:n vaihtari Oregonista lähetti viestiä ja kertoi, että olen tulossa sinne missä hän on. Innostuin siinä niin kovasti,
että herätin jopa nukkuvat vanhemmat. :D Seuraavana iltana viestiä lähetti tyttö joka esitteli itsensä mun host siskoksi ja eilen viestiä laittoi vielä host veli. Oon menossa sellaseen tosi pieneen alle tuhannen ihmisen maalaiskylään pohjois-Oregonissa. Paikka vaikuttaa todella kivalta vaikka se onkin hyvin erilainen tälläselle kaupunkitytölle. Perheellä on kuulemma pari lehmääkin mikä on hyvin jännittävää! :D Koululla on korisjoukkue mikä on ihan mahtavaa! (täytyy vaan toivoa, että se on sellanen mihin mä pääsen :DD) AFS: ei ole vielä laittanu mitään vahvistusta mun paikasta, mikä on vähän outoa, mutta oon vaan niin helpottunut että jotain kautta sain tietää. Oon stressannu koko kasän, että mitä jos en saakkan perhettä tai jos saan tietää sen vasta pari päivää ennen lähtöä. Nyt oon todella helpottunut ja innoissani lähdössä. Lähtö sais tulla vähän nopeemmin! :D
Tässä vielä kuva kaikista AFS vaihtareista jotka oli sielä orientaatioleirillä josta puhuin viime postauksessa.
 (kuva tulee nyt kyllä vähä njäljessä kun en sitä silloin löytänyt XD)

Lähtöön 44 päivää!

xoxo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti