Cowboy hats and boots!

Moikka!

Perillä ollaan täällä toisella puolella maailmaa! Matka oli pitkä ja raskas, mutta turvallisesti pääsin perille. Lennettiin eka vähåän isommalla porukalla Lontooseen jossa meillä Seattleen lentävillä oli odottelu aikaa noin 6h. Sielä sitten syötiin ja kierreltiin ympäriinsä. Oli tosi kiva tutustuu uusiin vaihtareihin ja jännittää tulevaa vuotta yhessä. :) Lento numero2 oli Lontoo-Seattle ja se kesti about 9.30h. Eli piitkä lento… Meitä oli neljä samalla lennolla, mikä oli kiva, ettei tarvinnu lentää ihan yksin. :) Perille päästiin joskus klo 16.30. Seattlen päässä oli passin tarkastus, mikä meni suht nopeesti ja matkalaukkuja ei tarvinnu pahemmin odottaa. Kun löydettiin tiemme ulos niin vastassa oli AFS:sän staffia jotka kerto mihin meidän matka jatku. Mun suunta oli hotellille. Söin illallista ja tutustuin vaihtareihin jotka tuli muualta esim. Ranskasta, Ruotsista ja CostaRicasta. Nukuin CostaRicalaisen tytön kanssa samassa huoneessa ja hän on myös samassa kylässä kun minä. Ekan yön nukuin niin huonosti, vaikka olinki todella väsynyt. Jännitin uuden perheen näkemista ja sitä, että nukkuisin herätyksen yli ja myöhästyisin lennolta. :D
   Aamulla siis 4.30 herätys ja takas lentokentälle. Meitä oli kai  seittemän menossa kentälle. Kolme oli lentämässä samaan paikkaan, kun minä eli Eugineen. Lento ei onneks ollu kovin pitkä. Ehkä hieman yli tunnin. Taas kun päästiin pois niin meitä vastassa oli AFS:n staffia. Ne vei meijät neljä yliopistolle missä pidettiin saapumisorientaatio. Paikalla oli jo paljon muita vaihtareitta jotka oli tullut edellisenä iltana sinne bussilla. Oon niin ilonen, että me lennettiin sinne eikä jouduttu istuun bussissa viittä tuntia. :D Nooh leirillä sitten käytiin läpi käytännön asioita, että miten käyttäytyä, mikä on sallittua ja sitten keneen ottaa yhteyttä ja millonkin. Iltapäivällä meijän host perheet tuli hakeen meitä. Oli niiiiiin outoo vihdoin nähdä ne ihan oikeesti. En oikeen tienny mitä sanoo tai tehä, mutta oli kyllä niin ihana vihdoin nähä ne. :)
 
   Eli kuten voitte ehkä otsikosta päätellä vaatetus täällä on erilainen. Mä todellakin tarviin uudet kengät! Kaikki käyttää täällä bootseja ja mun pillifarkut ei kyllä kovin hyvin sovi joukkoon… :D Kaupungit täällä näyttää ihan niinkuin vanhoissa amerikkalaisissa elokuvissa. Kaikki täällä on tosi ilosia ja ystävällisiä, mikä on kivaa vaihtelua suomalaisten ujouteen. Kaikkialla on eläimiä ja lehmänäyttelyynkin ollaan menossa kai ens viikolla. :D
   Tänä viikonloppuna läheisessä kaupungissa on ollu Country music festival jossa me ollaan käyty.  Vaikka en tunnistakkaan yhtään lauluja tai esiintyjiä, niin on ollut kyllä tosi hauskaa. Hauska juttu verrattuna Suomalaisiin festareihin on, että kaikki tuo mukanaan oman retkituolin ja ne laitetaan riveihin ympäri kenttää. Ainoostaan humalaiset tanssii ja muut vaan  seisoo kädet puuskassa ja ehkä vähän heiluttaa päätä. :D

   Kaikki menee hyvin ja nyt vaan innolla/kauhulla odotan koulun alkua joka tulee parin viikon päästä! Pahoittelen tätä tekstin täyteistä postausta, mutta olisi ollut vähän hankala kantaa kameraa mukana festareilla. Elikkäs kuvia sitten joskus myöhemmin. :)

xoxo